Suurin ongelma olikin sitten edessä; minulla on käsissäni aivan ihanaa kangasta, josta tahdon jotain itselleni. Istuin useammankin illan tuijottaen kaavoja ja etsien jostain ideaa, että mitä tahtoisinkaan.
Viimein päädyin OB:n naisten vaatenumerossa (2/2010) olleeseen tunikaan ja alusmekkoon.
Olin hankkinut aiemmin jostain jo kukallista jerseytä, jota ihmettelin kovasti kotona, että mitäs siitä olinkaan ajatellut tehdä ostohetkellä. Lie ajattelin lapselle kesävaatetta. Kuitenkin kukallinen jersey päätyi tuohon alusmekkoon. Yksivärinen yläosa sopisi hyvin tunikan alle tai mekkoa voisi käyttää pelkästäänkin.
Aloin hirmuisella innolla ja höyryllä tekemään näitä itselleni, ajattelematta kuitenkaan nokkaani pidemmälle. Mekko, kuiten myös tunikakin, olisivat todellakin kaivanneet framilonia tai joustonauhaa mutta niiden puutteessa ratkaisin ongelman poimuttamalla yläosa alaosaan sopivaksi. Framilonilla tai joustonauhalla olisi toki tullut enemmän ryhtiä ja tukevuutta, mutta ihan hyvin päälle istuvaksi sain hamosen näinkin.
Kuten olen kantapään kautta jo oppinut, pidensin automaattisesti mekon helmaa reilulla 10cm:llä. Hyvin olisi melkein saanut vielä toisenkin 10cm lisätä mekon helmaan, jolloin helma olisi ollu hieman polven alapuolelle. Nyt helma jää juuri polven yläpuolelle.
Tunikasta, kaikesta huolimatta, tuli ehdottomasti minun uusi lempipaitani. Tosin, jos olisin tehnyt paidan hieman vähemmällä höyryllä, olisi siitä tullut vielä parempi. Käänsin hieman turhan kanssa paidan etumuksen käänteitä, joilloin paidasta tuli ehkä hieman turhan antelias. Tietenkin huomasin tämän seikan vasta, kun olin helman ommellut kiinni ja sovitin paitaa ekan kerran. Harkitsin vakavasti paidan purkamista alutekiöhinsä mutta muutaman ulkopuolisen mielipiteen kuunneltuani annoin olla.
Tein mekon kuin paidankin itselleni napakalla kaavalla, joten päällekäin käytettynä eivät oikeastaan näytä kovin hyviltä. Jos haluaisia käyttää näitä päällekäin, olisi tunika melkein pitänyt tehdä kokoa isommalla kaavalla. Erikseen istuvat kumpikin päälle, kuin nenä päähän.
Hihoja pidensin reilun 5cm, jolloin paidasta tuli rehellinen pitkähihainen 3/4-hihojen sijaan.
Tunikan alaosa on perustrikoosta, musta sopi täydellisesti yläosan aivan ihanan kankaan kanssa yhteen.
Tästä kankaasta pöydälläni on vielä leikattuna bolero, kunhan vain ehdin vielä sen kasaamaankin. Lisäksi tätä kangasta vielä jäikin, joten minulla on edelleen ongelma; mitähän vielä tahtoisinkaan tästä kankaasta!
Terkuin töhöttävä Hellu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti